Rihmasto uudistuu


Pöytälaatikko on ollut Rihmaston elävin alue jo pitkään. Sinne tulevat uusimmat tekstit ja siellä käydään monet keskustelut. Toisaalta pöytälaatikko on sekaisin: sinne on kertynyt liiankin monenlaisia tekstejä, valmiita tekstejä, parodioita ja luonnoksia, pitkään hiottuja tai siltä istumalta tehtyjä. Pöytälaatikon voisi siis aivan hyvin laajentaa useisiin alalaatikoihin.

Rihmaston uudistamisesta on käyty keskustelua taidetoimikuntien ja muutamien kirjoittamisen ohjaajien kanssa. Keskusteluissa on tullut selväksi, että vapaata julkaisualuetta tulee laajentaa. Nyt syksyllä toteutetaan muutamia uudistuksia. Nykyinen pöytälaatikko pysyy vapaana irrottelujen ja luonnosten alueena, mutta sen lisäksi avataan uudet vapaat alueet proosalle, lyriikalle ja esseille.

Tekstien kommentointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Muutoksen myötä kommentteja voi antaa kolmella eri tapaa: a)  Vapaasti ja lyhyesti kuten ennenkin. b)  Tekstiotteiden oheen voi tehdä kommentteja kuten ennenkin. c)  Lisäksi otetaan käyttöön kommentoinnin apukysymykset.

Ajatus apukysymysten käytössä palautteen yhteydessä ei ole uusi, niitä on jo pitkään käytetty monilla englanninkielisillä vapailla foorumeilla. Ne ovat ohjanneet vertaispalautteen antajia kirjoittamaan kattavampia huomioita.

Usein tällaiseen systeemiin on kuulunut myös se, että kirjoittajan täytyy ensin kommentoida esimerkiksi kolmea tekstiä ennen kuin hän saa oikeuden julkaista yhden tekstinsä foorumilla. Tähän ei Rihmastossa vielä mennä. On kuitenkin selvää että se, joka haluaa tekstiinsä kommentteja, kommentoi myös muiden tekstejä.

Vuosien myötä Rihmastossa annettu kommentointi on parantunut ehkä juuri siksi, että siitä on tullut vastavuoroista. Kommenteista on haluttu enemmänkin kuin pelkkiä tokaisuja: "tykkään" tai "en ymmärtänyt".

Apukysymykset muistuttavat kommentoijaa siitä, millaisia seikkoja palautteessa voisi huomioida. Kysymysten tarkoitus on helpottaa palautteen jäsentämistä. Sen avulla kommentoijaa kehotetaan kiinnittämään huomiota esimerkiksi henkilöhahmoon kertomuksessa tai äänteellisyyteen runossa.

Toisaalta tällaisten peruselementtien erottelusta ei saa tulla muotti joka haittaa lukukokemusta. Palautteissa tulee olla tilaa vaikutelmien kertomiselle ja vapaille huomioille.

Apukysymysten avulla ei voi erotella hyviä tekstejä huonommista.

Olisi virhe ajatella, että jos kaikilta osa-alueilta tulee kiitosta, niin teksti olisi täydellinen. Olisi myös virhe ajatella, että jokaisella elementillä tulisi olla sama painoarvo tekstissä. Kertomuksessa voidaan painottaa henkilökuvaa, tai runossa voidaan painottaa rytmiä. Kaikkien elementtien samanveroisuus tuottaisi vain tasapaksun jutun. Elementit ovat kuitenkin olemassa. Tietyt seikat tekevät tekstistä tunnelmaa välittävän runon, toiset seikat tekevät tekstistä ironisen kertomuksen.

Tarkka ja yksityiskohtainen kommentointi on aina hyväksi, joskin se on vaivalloista.

Jos kommentoija haluaa, niin tekstin saa kokonaisuudessaan siteeratuksi kommenttilaatikkoon. Tekstin väleihin voi sitten kirjoittaa huomioita. Tämä on ollut mahdollista Rihmastossa aiemminkin, mutta sitä on käytetty turhan harvoin.

Kuukauden teksti


Uudistuksen tavoitteena on tietenkin auttaa kirjoittajia kehittämään tekstejään. Pyrimme lisäksi innostamaan kirjoittajia valitsemalla joukosta kuukauden tekstin. Valittu teksti pääsee vielä erityisen editoinnin kohteeksi, ja kirjoittaja saa kommentteja toimittajalta ennen kuukauden tekstin julkaisemista.

Joka kuukausi siis nostetaan esille teksti, joka saa oman editoijansa. Yhdessä kirjoittajan kanssa editoija sitten työstää tekstin julkaistavaksi.

Loppuvuoden ajan editoijat ovat kirjoittamisen opiskelijoita Jyväskylästä, seuraavassa vaiheessa tehtäviin tarttuvat Oriveden opiston kirjoittajalinjan opiskelijat, ja sitten on vuorossa Turun yliopiston kirjoittamisen opiskelijoiden ryhmä.

Julkaistavien tekstien valitsijat ja toimittajat siis muuttuvat koko ajan. Yhtenäistä näkemystä ei pyritäkään luomaan. Objektiivisten kriteerien sijaan jokaisen tekstin editoija tulee esiin, paljasten syyt miksi hän pitää juuri tietystä tekstistä, ja miksi hän on halukas lähtemään tuon tekstin toimittajaksi.

Rihmasto odottaa siis entistä enemmän tekstejä.


Lähettäkää niitä avoimille proosan, lyriikan ja esseistiikan foorumeille. Lähettäkää pöytälaatikkoon vapaita irrotteluja, luonnoksia ja kokeiluita ja jos juttu kantaa, ja sitä kannattaa kehitellä niin laittakaa se sitten omalle foorumilleen. Kommentoikaa tätä kirjoitusta keskustelualueella.



Risto Niemi-Pynttäri on Kirjoittamisen maisteriopintojen opettaja Jyväskylän yliopistosta.

Rihmaston uudistettu versio julkaistaan marraskuun alussa.