Juho Ruotsalainen
Tampere


Olen 21-vuotias satunnainen kirjoittaja Tampereelta. Pidän kauniista sanoista,
luonnosta, vuodenaikojen alusta, rauhasta, yksin olosta, joskus ihmisistäkin. Voin
omistautua itselleni liian harvoin, siksi odotan jo innolla eläkeikää.

Sähköposti: ruoto_@hotmail.com







Taivaalla pilvet siveltimen vedoin
Tuuli puissa
huulillani kuin ihosi



*****



Tänään heräsin onnellisena


Aamu alkoi suudelmalla
joka tuoksui aidan kuivuneelta maalilta,
tuntui auringon lämmittämältä ilmalta.
Kärpäset kerääntyvät punaiseen ladonseinään.
Vesi liplattaa kun siinä ui tai soutaa.

Myöhemmin menimme kävelylle.
Oli ollut aurinkoista jo muutaman päivän.
Kaupunki tuntui siltä kuin kaikki sen alueet olisivat niitä kauniita.
Puussa ja betonissa valo näyttäytyy eri tavalla.
Mitä vanhempia talot ovat, sitä kauniimmalta ne näyttävät.
Kirkkaasta hangesta ei tullut mieleen hiihtokeskukset,
ihmiset eivät vaikuttaneet arjen lannistamilta.



*****



Aamulla kello kahdeksan
palikoin puita avonaisessa takissa.
Lumet ovat melkein sulaneet: siellä täällä pieniä satunnaisia läikkiä, nurmi likomärkä.
Talvi huuhtoi kamaran mennessään, nyt maan tuoksu täyttää ilman.
Upotan käteni mutaan ja tunnen kuinka olen siitä syntynyt.

Kun palaan, nukut kuten lähtiessäni. Vyötärö on solmittu rusetilla,
lahkeet työnnetty liukuestesukkien varteen. Hengitys nousee ja laskee,
vesi tippuu räystäältä, yksinäinen lintu ruokailee vettyneessä lyhteessä.

Heräät ja hapuilet ilmaa itkien. Sanatta nostan sinut syliini, nukahdat jälleen. Kävelen olohuoneeseen joka tuntuu auringon lämmittämältä vaikka takka on vielä kuuma



*****



Kieltäydymme siitä mikä merkitsee;
emme osaa edes toivoa jäätä ikkunoihin.
Itse asiassa pyrimme jääräpäisesti pitämään ikkunat sulana.



*****



Rapuilla istuessani huomasin
kuinka pieneltä katuvalo näyttää vanhan koivun rinnalla,
selkä kumarassa.