Mikko Tuovinen

Pienoisnovelleja

Runoja

Esittely

Nimeni on Mikko Tuovinen ja olen syntynyt vuonna 1987. Kotoisin olen Mikkelistä. Ensimmäisiä novellejani aloin kirjoittaa kahdentoista vuoden ikäisenä. Ne olivat lähinnä seikkailu- ja salapoliisitarinoita. Koulussa ainekirjoituksessa en juuri koskaan yltänyt kiitettävän tasolle, mutta olen silti aina pitänyt kirjoittamisesta ja ajatusteni ilmaisemisesta kirjallisesti.

Kirjoitustottumukseni ovat yksinkertaiset. Silloin kun tuntuu, että juttua tulee, niin silloin se täytyy purkaa sisimmästään paperille (tai pikemminkin tietokoneen ruudulle). Yleensä en suuria suunnitelmia tee, vaan alan vain kirjoittaa antaen oikeiden sanojen tulvia mieleen.

Perusajatus kirjoittamisessa minulla on se, että kaikesta voi ja jopa pitää kirjoittaa. Olen kirjoittanut pidempiä novelleja, lyhyitä novelleja, proosarunoutta ja runoja. Mikäli en aiheitani revi ympäröivästäni arkipäivästä, otan ne jostain muualta: historiasta, humanismista, filosofiasta, tieteistä, uskonnosta, kirjallisuudesta, allegorioista.

Mikko Tuovinen

Mikko Tuovisen (nimim. Michelangelo) tekstit nousivat Rihmaston Pöytälaatikosta tammikuun teksteiksi eräänlaisena pienoiskokoelmana runoutta ja minuuttinovelleja. Tekstien valitsemisessa pyrin saamaan aikaan kokonaisuuden, jossa kirjoittajasta muodostuisi kuva muodoltaan ja tyyliltään hiukan vaihtelevien tekstien äärellä.

Samaan aikaan pyrkimyksenä on myös se, että valituista teksteistä muodostuisi enemmän tai vähemmän löyhä temaattinen kokonaisuus. Katsonkin valittujen tekstien olevan eräänlaisia lyhyitä katkelmia, joissa elämän näennäisesti pieniä tilanteita tulkitaan esimerkiksi vastakohtien ja hetkittäisen absurdiuden avulla. Ehkäpä kyse onkin juuri elämän paradoksaalisesta luonteesta, joka tahtoo piiloutua arkisten ilmiöiden taakse. Sana ”paradoksaalinen” lienee tässä kohdassa muutenkin osuvampi kuin absurdi, sillä teksteissä näyttäisi lopulta tarkasteltavan varsin arkisia asioita. Jännite syntyykin pääosin niukasta ilmaisusta, joka kirjoittajalla näyttäisi olevan mukavasti hallussa jo varhaisimmista Pöytälaatikko-merkinnöistään asti. Ajatushuomio on mukava kiinnittää myös siihen, että kirjoittajalla tuntuisi olevan myös tarpeen vaatiessa jännittävä pilke silmäkulmassaan. Koominen olisi epäilemättä väärä sana kuvaamaan esimerkiksi runoa ”Hiljainen yö”, mutta tästähän ei lukijan tarvitse hätääntyä. Sanoilla ja lauseilla leikkiminen on vakava asia, ja kauniita asioita voi toki ilmaista myös leikkisästi. Samantapaista otetta löytyy myös kirjoittajan varhaisemmista teksteistä, joita kannattaa käydä vilkaisemassa.

Nyt julkaistut tekstit ovat poimittu Pöytälaatikon lokerosta, josta ne muutaman muun tekstin ohella siirrettiin keskustelualueen Proosa-osioon. Michelangelon muita tekstejä on siis luettavissa edellä mainituissa paikoissa. Kirjoittajan ensimmäiset merkinnät Pöytälaatikossa - ainakin nykyisellä tekijänimellä - ovat vuoden 2007 huhtikuulta ja ne löytyvät lokerosta ”Novelleja (ja runoja)”. Tarkkaavainen ja kiinnostunut lukija voi käydä tarkastelemassa, mitä tämän tammikuun kirjoittajan ilmaisulle on tapahtunut kuluneen vajaan kolmen vuoden aikana. Tammikuun teksteiksi valikoituneessa kollaasissa on painotettu uudemmasta päästä olevia tekstejä, mutta myös vanhemmista löytyy pätkiä, jotka voivat hyvinkin mahdollisesti kiinnostaa sivuston käyttäjiä.

Tatu Virtanen

Mikko Tuovinen

Pienoisnovelleja

Runoja